Henkinen muutosmatka muutti suhtautumiseni ravitsemukseen - Kiitollisuus&Muutos 1/4

Share |

Torstai 26.8.2021


Tästä alkaa neliosainen kiitollisuus sarja elämästä. Olen muuttanut voimakkaasti omaa sisäistä maailmaani tietoisesti päästäkseni vapautumaan kehoani kahlitsevista traumoista ja ajattelumalleista. Ja mahdollisesti myös vanhempieni, isovanhempieni ja pidemmälle suvussani kulkeneista traumoista ja itsehäpeäkeskeisestä syyllisyysmaailmasta. Jaan tämän aiheen neljään osaan siitä syystä, että minusta on hämmentävän ihanaa, mihin sisäinen muutosmatka on johdattanut arjen käytännön tasolla. Miten se on muuttanut montaa osa-aluetta. Pureudumme käytännön tuloksiin aiheilla; muutos keittiössäni, vapaa-ajallani ja elämäntapana, työssäni ja materialistina. Aloitamme isoimmiten ravitsemusneuvojan ammattiini lähinnä olevalla näkökulmalla eli muutoksista keittiössäni ja ravitsemuksessa.

muutosvalmennus_mariannetynkkynen.jpg

Dieetti on ensiapu, muutos muuttaa maailmasi.

Olen vetänyt jos jonkinlaisia dieettejä elämäni aikana. Dieetit olivat aikoinaan paikallaan, mutta kun jonkinasteinen parempi vointi löytyi ja päästiin pahimmasta, oli selvää, että todellinen työ alkoi vasta siitä. Kun saamme ensiavun ja pelastumme, on oikea aika tosissaan pohtia, miksi päätyi niinkutsuttuun hätätilaan. Matka todellisiin juurisyihin ja mielen pimentoihin on ollut jokaisella askeleella sekä silkkaa tuskaa kuin myös palkitsevaa. Mielen perkaaminen tuntuu ajoittain loputtomalta suolta ja tunteet menevät kaikki levelinsä lävitse miljoonia kertoja. Jatkuva kuvittelemansa todellisuuden täydellinen kyseenalaistaminen pelottaa ja vapauttaa. Mutta samaan aikaan arjessa maailma muuttuu. Ravitsemus on minulle nykyisin täysin toista kuin se on ollut. Välillä olen itsekkin ymmällä mieleni muutosta seuratessa, että ”tämä on mukavaa, olenko tämä oikeasti edes minä”.

muutosvalmennus_reseptikirja.jpg

Muutoksia keittiössäni

Uskotko, että muuttuneen ihmisen keittiö näyttää erilaiselta? Minulle alkoi ilmestyä ilman kummempia tietoisia ajatuksia keittiööni aina vanhojen rikkoutuessa tai kuluessa luonnollisia juttuja tilalle. Kierrätyskamaa, luonnonmateriaaleja, kotimaisia materiaaleja, käsintehtyjä. Kaikkea kaunista ja yhteensopivaa. Puisia alustoja, posliinisia muille arvottomia vanhoja astioita, palasaippuaa, kierrätyslasia, valurautapannua, luonnonharjaksinen tiskiharja, mitä näitä nyt on. Puuhella (jostain syystä molemmissa ostamissani omakotitaloissa on ollut puuliesi!) pääsi käyttöön uuneineen. Puiset lusikat ja kauhat ilmestyivät keittiööni ja teepussit vaihtuivat erilaisiin monikäyttöisiin teesihvilöihin. Muovirasiat hävisivät pikkuhiljaa pois arkikäytöstä.

Mihinkään ei ole tarvinnut keskittyä tietoisesti. Elämä muuttuu, kun minä muutun. Eikä mitään ole tarvinnut hävittää hyväkuntoisena tai käyttökelpoisena.

muutosvalmennus_permakurlttuuri.jpg

Luonnollinen ruuanlaitto

Ruuanlaittoon menee kuulema kaikki aika, kun syö terveellisesti. Aluksi olikin näin. Nykyään vietän tavattoman vähän aikaa keittiössä siihen nähden, että teen kaiken raaka-aineista. Kun kokkailen, teen huomaamattani samalla kerralla monen monta asiaa. Uunissa valmistuu useamman juttua, talvella enemmän kypsennettyä ja lämmöt etenkin puuhellalla lämmittävät myös taloa. Toiset menee nopealla kypsytyksellä, toiset hautuvat jälkilämmössä. Talon vuodenaikoihin mukautuvat lämmpötilat käytetään hyödyksi fermentointi- kuin kuivaustouhuihin. Itsesäilötyt tuotteet ovat käteviä valmislisukkeita.

Ruokaa kolmesti päivässä

Tämä on yksi hienoimpia yllätyksiä itselleni. Luonnollisempi ruoka on karsinut höttövälipalat pois. Välipaloille on usein vaikea keksiä syömistä, varsinkaan viljattomana ja maidottomana. Ja toiseksi usein tuntui, että olen aina syömässä. Luonnollisempi ruoka, rauhallisempi mieli kaipaa vähemmän ravintoa kalorimääräisesti. Syön kolmesti, maksimissaan neljästi päivässä. Ennen viidesti, ja napostelua nälän kera päälle.

muutosvalmennus_chiageeli.jpg

Kiitollisuutta ravinnosta

Viha kuului aikoinaan ruokahetkiini. Ruokaa oli pakko syödä saman aikaan kun se lisäsi erilaisuutta, kipuja, häpeää, huonommuudentunnetta, tylsistymistä ja suorittamista. Ahmein itseni täyteen ja vihasin sekä itseäni että ruokaa. Koko ateria-ajatus oli pelkkää mielipahaa tai sitten himojen perässä juoksemista.

Kun tasapaino lisääntyi mieleni sopukoissa – yhdessä kokonaisvaltaisen ravitsemushoidon kanssa toki - aloin nauttia elämän antimista ruokahetkessä. Siitä, että saan ottaa vastaan ja hyödyntää, mitä maa on minulle loihtinut. On mieletöntä nauttia kiitollisuudentunnetta hetkistä, jotka olivat ennen täynnä tuskaista vihaa. Se on ollut nimenomaan mielen muutoksen työtä – ei työtä ruokahetkiin suhtautumisessa vaan nimenomaan Elämään ja universumiini suhtautumisessa.

muutosvalmennus_nettle.jpg

Se on matka, ei määränpää

joka ihmisen elättää.”

Kirjoitin aikoinaan näin kiitollisuuttani runooni. Ja siitä jäi oma voimalauseeni ja opettajani, joka kulkee edelleen matkassani.

Ensiviikolla kerron teille, mitä muutosmatkani on tuonut vapaa-aikaani ja elämäntapaani konkreettisina asioina.

Kiitollisuudella Elämästä, Marianne

Avainsanat: kiitollisuus, muutos, mieli, henkinen, kasvu, tasapaino


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini