Iho oireilee? Katse suolistoon.

Keskiviikko 25.5.2022

Jos iho oireilee, miksi katsomme suolistoon? Mitä suolisto kertoo ihon oireista? Vai kertooko keho ihon kautta suoliston avunhuudosta?

Iho on suoliston peili. Se heijastaa ruuansulatuksen toimintaa, bakteerikannan tasapainoa ja ravintoaineiden imeytymistä. Vaikka joissakin ihosairauksissa on mukana muitakin komponentteja, suolisto on se, joka on aina mukana.

Lue lisää »

Yrttien tulee aina olla osa ravitsemusta

Torstai 14.4.2022

Yrtit ovat olennainen osa ihmisen ravitsemusta. Nykyinen yleinen ravitsemusmalli jättää varsin huomiotta yrttiemme suuren merkityksen. Ja niihin tulisi kokonaisvaltaista tasapainoamme ajatellen kiinnittää arjessamme huomiota. Niin villiyrttien kuin puutarhayrttien vaikutukset ovat kokonaisvaltaisuuden aatelia. Yhdessä yrtissä on aina useita vaikutuksia, ja ne toteuttavat jo yksittäisinä lajikkeina koko syömisemme tarkoituksen. Saamme runsaasti ravintoaineita oikeissa suhteissa, ruuansulatuksemme aktivoituu ja immuniteettimme kuin bakteerikantamme saa oikeanlaisen tuen. Joko sinä lähdit poimimaan ensimmäiset villiyrttisi?

Lue lisää »

Onko aktivoimaton siemen hyödytön syödä?

Torstai 10.3.2022

Monet terveyttä edistävän maineen saaneet kasvikunnan tuotteet ovat elimistöllemme hankala hyväksikäyttää. Liotuksessa kasvi vapauttaa antiravinteita, ja valmistautuu herkkään kasvuunsa. Vajavaisesti sulava – joskus jopa myrkyllinen – ruoka muuttuu ihanteelliseksi ravintoainelähteeksi.

Lue lisää »

Syö bakteerikantasi terveeksi

Torstai 3.3.2022

Suolistomme bakteerikannalla on suuri merkitys terveyteemme ja koko kehomme tasapainoon. Suoliston yhteys mieleen ja aivojen toimintaankin on jo paljon puhuttu. Maitohappobakteerit lienee tunnetuimpia ravintolisiä. Mutta voiko bakteerikannan syödä terveeksi? Kuinka saada uutta hyvää bakteerikantaa omaan suolistoon? Vai onko se yksinomaan maitohappobakteerivalmisteiden työsarkaa?

Lue lisää »

Näin mikroaaltouuni tuhoaa ruokasi

Torstai 24.2.2022

Mikroaaltouuni muuttaa ruokasi säteilyllään sähköisten varausten avulla. Myös kaikki olemassa oleva ja kaikki luonnollinen ruokamme on olemassa yksinkertaisesti sähköisten varausten johdosta. Mikron käyttö kajoaa siis johonkin hyvin herkkään ja siihen tärkeimpään osaan ruuastamme: sen pienen pieniin kehon hyväksikäytettäviin ravintoarvoihin. Noihin, joista kehomme elää. Vitamiinit, amino- ja rasvahapot muuttuvat muotoon, joka ei ole terveydellemme eduksi. Laita siis mikroaaltouunisi viimeistään tänään pois keittiöstäsi viemästä tilaa.

Lue lisää »

Kolesteroliarvot kuntoon ravitsemuksella

Torstai 16.12.2021

Epätasapainoiset kolesteroliarvot ovat nykypäivää ja samoin niiden lääkitykseen päätyvät hoidot. FinTerveys 2017 tutkimuksen mukaan kokonaiskolesteroli oli yli tavoitearvon kolmekymmentä ikävuotta ylittäneiden keskuudessa miehillä 54 prosentilla ja naisilla 60 prosentilla. Kolesteroliarvoissa tärkeä huomioon otettava seikka on myös Low Density Lipoproteiinien (LDL) ja High Density Lipoproteiinien (HDL) tasapaino. HDL arvon tulisi olla lähellä LDL arvoa. On hyvin tyypillistä, että LDL on korkealla ja terveydellemme edullisempi HDL taas huomattavasti matalammalla.

Tämän artikkelin ohjeistus toimii siis molempiin. Kolesteroliarvot tasoittuvat tyypillisesti noin 2-6 kuukaudessa...

Lue lisää »

Refluksin taustalla voi olla vakavempia terveysongelmia

Torstai 9.12.2021

Suomalaisista diagnosoitua refluksia kärsii joka viidennes, yhtä lailla miehet kuin naiset. Monet meistä ovat tottuneet refluksiinsa kuin omaan luonteenpiirteeseensä ja opettelee elämään sen kanssa. Happosalpaajalääkitykset ovat yleinen hoitomuoto lääkärin vastaanotolla refluksille kuin monille muillekkin vatsakivuille. Kun oire pysyy kurissa, sitä ei tarvitse ikäänkuin hoitaa pois. Tämä on kuitenkin harhaanjohtava tie refluksin kanssa. Sillä refluksi on usein oire monen muun oireen kirsikkana kakussa. Kehossa on usein tässä kohtaa jo useamman pidempiaikaista epätasapainoa ja refluksi on kehon pyyntö tehdä jotakin, jotta pysyt terveenä.

Lue lisää »

Suo - kansallismaisema ja terveysmesta OSA 2/2

Torstai 17.6.2021

Suon terveysvaikutuksia

Suosta on tehty suhteellisen vähän tutkimusta varsinkin kun ajattelee, kuinka sitä on käytetty esimerkiksi turvemuodossa kylpylöiden perushoidoissa Euroopassa jo yli kahdensadan vuoden ajan. Tutkimuksia toki marjoista ja muista yksittäisistä ainesosista riittää, mutta mietitäänpä vaikka suokylvyn vaikutuksia. Onko suolampeen pulahtelu, avojaloin suossa kävely ja muu vastaava turhan pienen arvon saaneessa osassa? Kun turve siirretään suolta kylpylään, tietää ilman tiedettäkin turvekylvyn otto itse paikan päällä monikertaista altistumista noille hyvää tekeville ainesosille.

Lue lisää »

Suo - kansallismaisema ja terveysmesta OSA 1/2

Torstai 10.6.2021

Ihmisen tekee alitajuisesti mieli sitä, mitä hän tarvitsee. Meissä asuva sisäinen viisaus, joka on tietoista mieltä mittaamattomasti suurempi kokonaisuus, ohjaa luonnollisimmillaan toimintaamme meidän parhaaksi. Minulle tämä tarkoitti lapsena voimakasta mieltymystä päästä suolle. Olla piilossa arjelta. ottaa kengät pois ja upottaa edes jalat ja kädet tuonne suon hoitavaan syliin. Näin jälkeenpäin pidän tuon tarpeen olleen seurausta kovasti horjuneen bakteeritasapainoni sekä hermostoni yliaktiivisuuden, joihin suolla on voimakas vaikutus. Luonto halusi korjata varhaisessa vaiheessa epätasapainoni. Enkä liene ainoita suomalaisia, joille suo on koti. Suomen pinta-alasta on kolmasosa edelleen suota (noin 10 miljoonaa hehtaaria) ja se on suomalaista kansallismaisemaa. Vaikka suota on kovalla työllä raivattu 1800-1900 lukujen taitteen maanviljelysbuumista alkaen pelloiksi ja vaikka suohon liittyy paljon arvaamattomuutensa synkkääkin historiaa, suo on ehdottomasti meidän rikkautemme.

Lue lisää »

Suolaa - enemmän, vähemmän vai laadukkaampaa

Torstai 3.6.2021

Yleinen suositus toistaa suolan välttämisen olevan terveysteko. Saamme huomattavia määriä niinkutsuttua piilosulaa erilaisista eineksistä ja valmisruuista. Suolaa löytyy vähän kaikkialta ja huomaamatta einesruuassa tulee syötyä suolaisempaa ruokaa kuin tajuaakaan. Monella muullakin höystetty einestotku esansseineen ja sokeritärkkelyksineen peittää allensa suolan suolaisuuden. Sitten taas kun siirrymme kotikeittiöömme tekemään ruuan suolattomista raaka-aineista, maistamme suolan sen realistisena pitoisuutena. Himo suolaisiin ruokiin tulee tavanomaisesta kaikesta muusta kuin suolasta. Se tulee helposta tärkkelyksestä ja erilaisista makeaa muistuttavista ainesosista. Esimerkiksi sipsit ja suolapähkinä, monet leivät ja marinadit, kastikkeet ja makkarat sisältävät enemmän sokereita ja tärkkelyksiä kuin itse suolaa. Suolaisen himo onkin makean himoa. Ja vielä isomman riippuvuuden aiheuttaa makean ja rasvan yhdistelmä. Suolaisen ystävänä itseään pitävä saattaakin olla todellisuudessa koukussa rasva-sokeri-yhdistelmään. Pelkkä karkki ei miellytä, sillä rasva puuttuu.

Lue lisää »

5 tapaa lisätä kasviksia päivääsi

Torstai 13.5.2021

Yleinen suositus kasviksien saannista on vähintään 500-800g päivässä. Eli noin puolesta kilosta kiloon. Kasviksilla tarkoitetaan juureksia, salaatteja ja vihanneksia sekä yrttejä. Tähän emme laske siis marjoja tai hedelmiä emmekä myöskään perunaa.

Kasvikset ovat niin aliarvostettuja kaikissa valmisruuissa keittovihanneksia myöden kuin laitosruokaloissa, että kasvikset eivät kovin helpolla kerry, jos emme opettele sitä erikseen. Kouluissa tai työpaikalla syödään helposti kolmasosa ravinnonsaannistamme, ja jos siellä kasviksia kertyy vain noin 100g, jää kotiin aamiaiselle ja päivälliselle iso osuus kasviksista.

Lue lisää »

Idätyksen salaisuuksia

Torstai 15.4.2021

Idätys muuttaa siemenen ihmiskeholle helpommin imeytyvään ja pilkkoutuvaan muotoon. Ja idättää voit myöskin papuja. Kaupat ovat täynnä erilaisia idätyskippoja ja astioita ja monet idättävät esimerkiksi talouspaperia hyväksikäyttäen.

Mutta saanko näiden lisäksi avartaa sinulle peruskäsitystä idättämisestä. Sillä idätys toimii loistavasti kierrätystavaroilla ja ilman talouspaperia tai muuta sellaista kertakäyttöistä idätysalustaa. Lisäksi se, mitä ravintoarvollisesti idättäessä tapahtuu, on edellämainitsemaani paljon isompi juttu.

Lue lisää »

Metsiemme pakuri immuniteetin tukena ja syövän hoidossa

Torstai 4.2.2021

Kolmisen vuotta sitten sain ensikertaa käsiini suomen metsien pakuria. Tuo eniten koivun kyljessä kasvava sieni, jonka sain silloin FLT Ravintovalmentajaltani oli minulle ensisilmäyksellä mustanoranssia metsiemme kultaa. Olin juonut Foodinin ulkolaista pakurijauhetta jo aiemmin ja ihastunut siihen täydellisesti. Mikä ahaa elämys oli että minä voin itse kerätä sitä! Tutkein asiaa lisää Jaakko Halmentojan kirjasta (Pakurikääpä – Opas lääkinnällisten sienten maailmaan, 2014), jota voimme käyttää myös tämän tekstini tietolähteenä, ja vastaani tuli toinen uusi ahaa-elämys: Pakurikääpä (tällöin koko sienien maailma oli minulle vielä täysin tuntematon) on mieletön ravinnepommi ja ennen kaikkea rohdosvaikutteinen melkoisella vaikutuslaajuudellaan. Etseimme pian siskoni kanssa paikan, josta kerätä tuota jokamiehenoikeuksiin kuulumatonta koivujen sientä luvan kanssa.

Lue lisää »

Mikä on terveyttä edistävää sokeria?

Torstai 3.12.2020

Sokereita tulee välttää, on lause kaikkien tiedossa. Kun sitten poistaa sen perus valkoisen sokerin, alkaa vasta viidakko: Millä makeuttaa leivokset ja erilaiset juhlaherkut. Lähtökohtana haluan muistuttaa, että voimakkaat sokerit ja makeuttajat eivät kuulu varsinaiseen arkiruokaan. Ja toisena lähtökohtana, että niinkutsuttuina elimistölle luonnottomina sokereina pidän kaikkia sokereita, joiden sokeripitoisuus (hiilihydraateista, lukee tuotteen takana) on yli 85%.

Lue lisää »

Yrttijauheet kaapeista käyttöön - ravinnerikas keittiö

Torstai 19.11.2020

Oletko kuivannut talven varalle yrttejä? Tahtovatko ne jäädä kaappiin? Tai oletko kenties saanut lahjaksi tai ostanut – etkä tiedä kuinka käyttää niitä?

Kuivatut villiyrtit ja yrtit ovat loistava lisä rikastuttamaan päivittäistä ravintoainesaantia. Ja sopivat erinomaisesti täydentämään pohjoiseen talveen ravitsemustamme. Monella ne tahtovat kuitenkin jäädä kaapin perälle ja siellähän ne eivät rikastuta kehoamme. Mutta usko tai älä, villikasvit ovat helppokäyttöisiä – myös täysin tottumattomalle käyttäjälle. Aloita pienellä ja lisäile pikku hiljaa makumieltymyksesi mukaan! Ja löydä pohjoisen luonnon makujen maailman potentiaali.

Siirrä yrtit käden udottuville keittiöösi...

Lue lisää »

Villikasvien ravitsemuksellinen merkitys

Torstai 3.9.2020

Tämänkertaisessa blogitekstissäni on suoraan lainattu teksti lopputyöstäni Hortaohjaaja-koulutuksesta, joka on juuri päättymässä. Koulutuksen on järjestänyt Saimatext Oy (hortoilu.fi), Raija ja Jouko Kivimetsä, sekä kouluttajana lisäksi Leena Ilmarinen.

Oma aiheeni käsittelee villikasvien merkitystä terveydelle tieteen valossa. Tämä lainattu pätkä käsittelee villikasvien ravitsemuksellista arvoa.

Lue lisää »

Kuitupitoisia ruokia arkeen

Torstai 27.8.2020

Kuidut. Puhuin videon taannoin kuiduista: Siitä kuinka mieliimme iskostuneet ”leipä on hyvä kuidun lähde”-ajatusmallit ovat hieman heikko klisee, ja miksi. Käydään tänään läpi sitä, mitkä sitten ovat hyviä kuidun lähteitä.

Tässä linkki videoon.

Ensin muuta fakta ja perusajatusta. Kuidun saantisuositus Suomessa on 25g päivässä. Suomalaisista harva yltää tuohon saantisuositukseen. Tutkijoiden mukaan metsästäjä-keräilijä söi noin 135g kuitua päivittäin. Ja huomaa, että tärkkelyksiä tuolloin ei juuri ollut ruokavaliossa. Itse pidän jo saavutuksena 40-80g kuidunsaantia arkiruuasta. Sen voi kuitenkin heti kättelyssä todeta, että perus markettisafkalla isompia miettimättä tuo ei tule. Siksi esimerkiksi asiakastyössä käytämme usein kuitulisiä ravintolisien tapaan, jotta saadaan suoliston hyvät bakteerit elpymään...

Lue lisää »

Miksi gluteeni on pahis? - Viljat ravitsemuksessa OSA 3.

Torstai 23.7.2020 - Marianne/NewDayFood

Olet keliaakikko tai et, gluteenin haittavaikutukset voivat olla yhtä vakavat. Koska gluteenilla on voimakas kyky vioittaa suolen herkkää eheyttä - ja vielä enemmän yhdessä nykyajan kroonisen pikkustressin kanssa - on minusta gluteeniviljat syytä kyseenalaistaa päivittäisessä käytössä itse kunkin. Tämä on nykykansalle, jolle leipä ja gluteeniviljat kuuluvat lähes poikkeuksetta joka ikiselle aterialle jossain määrin, iso väite. Mutta luehan tekstiä eteenpäin, niin näytän palan sitä isoa kakkua, joka on tämän ajatukseni takana.

Gluteenin laukaisee kehossa monia vakavia sairauksi...

Lue lisää »

Mitä viljoillemme tapahtui? - Viljat ravitsemuksessa OSA 2.

Torstai 16.7.2020

Viljamme ovat käyneet melkoisen matkan ihmisen käden kautta alkuperäisistä nykyiseen. Aina, kun viljan käyttö on lisääntynyt, terveyden alan pioneerit kautta aikain ovat kavahtaneet asiaa ja ennustaneet maksun ajan tulevan suolistovaivoilla.

Ihmisen elämän muoto alkoi selkeästi muuttua epäedullisempaan viljelyksen myötä. Jotkin tutkijat näkevätkin viljelyksen aloittamisen ensimmäisenä merkittävänä käännekohtana ihmiskunnan terveydessä. Ja viljatuotteiden yleistymisen toisena.

Lue lisää »

Höttöviljoja vai viljoja - Viljat ravitsemuksessa OSA 1.

Torstai 9.7.2020

Viljoja on niin monenlaisia. Ja jos emme kiinnitä niiden laatuun yhtään huomiota, päädymme höttöviljoihin. Ravinnetiheyden omaamattomat viljat aiheuttavat meissä riippuvuutta ja niitä on tarjolla kaikkialla. Laadukkaammat viljat eivät siis todellakaan kulkeudu automaattisesti tai vahingossa ruokapöytiimme.

Vointimme ja terveytemme kannalta tällä on kuitenkin mielettömän suuri merkitys terveydentilaamme, ja siksi haluan heinäkuun omistaa blogissani viljoillemme.

Uutisviljoista marketviljaan

Muinoin rakastimme elonkorjuuviljan niin parhainta makua, kun söimme viljan tuoreena. Nykyinen käsitelty vilja ei eroa maussaan eri vuodenaikoina ja viljojen rasvat ovat härskiintyneet tai käsitelty ravinteikkaasta muodostaan siinä vaiheessa, kun se saapuu pöytäämme. Onneksi kuitenkin...

Lue lisää »